Vikalla kielikurssiviikolla mennään. Mä en voi millään uskoo, että kaikki tää ihanuus loppuu. On tullu kyllä taas niin hyviä kavereita täältäki elämään, että ei mittään rajjaa. Ikävähän tässä tullee.

En ehtiny eilen kirjottammaan, ku oli niin kiirunen päivä. Koulun jälkeen pakkauvuin tänne kopperooni soittelemmaan vähäks aikaa, ja yks kaveri Doreen tuli kuuntelemmaan ja tekemään läksyjä, ku se ei jaksanu mennä kauas kottiisa. Lähettiin nimittäin siitä sitte keskustaan EILC-kurssien katusuunnistukseen. Se oli tosi kiva! Olivat oikein kunnolla nähneet vaivaa kysymysten etteen. Arvottiin ryhmät, ja mun ryhmässä oli vaan Saksalaisia mun lisäks. Ryhmännimeks loogisesti pistettiin sitte: "sakslaset Ullaga". Eli saksalasaiset Ullalla varustettuna.

Me otettiin heti alussa semmonen mukava mieli, eikä juostu askeltakkaan suunnistuksen aikana (niinku kaks muuta ryhmää meiän kielikurssilta, jotka juos ku viimestä päivää ja voitti kultaa ja hoppeeta). Reitillä oli tehtäviä ja kysymyksiä, tyyliin "eti Tallinnan kallein yleisövessa ja käy ottamassa siitä kuva". Joihinki kysymyksiin meille annettiin alussa vihjekuoria, joitten avvaamisesta tosin sai miinuspisteitä. Mehän ei tietty avattu yhtään. Lisäpisteitä puolestaan sai suostuttelemalla virolaista kanssaan kuvvaan valakoset iteaskarrellut paperihatut päässä. Me oltiin tässä aika hyviä ja saatiinpa yks kuva tuoreesta hääparistaki! Puhumattakkaa vanhankaupungin keskiaikaolennoista.

Noh, tultiin maaliin vissiin 45 minnuuttia myöhemmin, ku muut meiän kurssilaiset, mutta ainaki oli kivvaa. Ja siotuttiin kuiteski oikeilla vastauksilla ja 34 valkohatulla sinne puolivälin tienoille. Palakinnoks ropis karkkia ja heijastimia. Voittajat sai enemmänki roinaa, muttei mittään, mikä olis  sen enempää harmittanu.

Sitte porukka alko hajjoilla tapasa mukkaan, ja lopulta päätettiin muutamien jälellä olleitten kans mennä kauppaan ja sitte tänne mun asuntollaan syömään. Tehtiin veneperunoita ja kannaa ja kalapuikkoja ja keitettiin kasviksia. Siellä sit juoruiltiin niin kauan yläkerrassa, että olin vasy ja nukkummaan valamis, ku tulin ommaan huoneeseen. Läksytki jäi tekemättä ja sikspä poiminki ihanalle Kai-opelle kukkakimpun tänäaamuna tuomiseks. Enkä ollu ainoo, suurin osa ei ollu tehny. Ja tää oli toka kerta, ku meillä ylipäätään oli läksyä.

Koulussa meiät on nyt jaettu kahteen ryhmään. Mä oon siis Kain ryhmässä, samaisen joka mua on kahtapäivää lukkuunottamatta muutenki koko ajan opettanu. Hyvä niin, koska eelleenki tykkään Kain improvisatoorisesta opetuksesta. Tännään on täällä Tallinnassa "Revolution-song-festival"-tai jotaki sinne päin. Huomenna on Viron uusinta-itsenäisyyspäivä, ku itsenäisyys päivitettiin 1991 ja Neuvostoliitto hajos. On vappaapäivä. Ja nyt yöllä on laulujuhla. Ootan innolla. Kai ei oo mikkään soololaulaja, mutta silti opetti meille tännään kaks laulua, jotka siellä laulettaan. Ja mä sain kaikkiin netissä mainittuihin lauluihin sanat. Monistettiin Kain kans koulun jälkeen sanat kaikille ja saan niitä kohta raahailla... On siinä varmaan monta sattaa aanelosta. Noh, mitäpäs sitä ei kavereittesa etteen tekis.

Nyt soitan hetken, ja sitte lähen. Ainiin, Kaista vielä se, että mä myin sille Hyvä trion levyn, ja se joka päivä muistaa kehua kuinka hyvä se on!!! Varsinainen fani. Sano, että ostaa seuraavanki lätyn heti, ku ilimestyy.