Kyllä jo ärsyttää tämä alituinen ramppaaminen kahen maan välillä. Pittää olla kaks eri lompakkooki, ku on eri rahat käytössä. Ja tännään oon kuunnellu kahen hassun taksikuskin puhheita ekaks Heltsinkissä ja sitte tallinnassa. Eipä just muuta erroo, paitsi että en tuota virroo vielä ihan niin hyvin ymmärtäny, ku suomee.

Sytkärin nauhotukset oli ja meni. Oon kaikille kysyville sanonu, että oli rankkaa mutta kivvaa. Ihan tottaki siis lienee. Äänittäjämme oli taitava ja ihana, eikä yhtään pelottava! Samoin välillä keskuudessamme liikuskellut muukin perhe. Ja on meillä kyllä Sytykeessäki niin hyviä tyyppejä. Sekä ihmisinä, että muusikoina.

Kanteleen kylällä Pukkilassa kajahteli aina maanantaista perjantaihin asti. Oikeestaan voipi sannoo, että tätä viimestä päivää lukkuunottamatta jaksoin ihan hyvin. Mutta levy on nyt tulossa, tosin yhtä veisua aiottua lyhempänä. Se yks oli meille vielä ihan liian uus piisi ja kummiski rytmisestii niin haastava, että olis tarvinnu enemmän reeniä, ja enemmän, ku muutaman tunnin nauhotusaikaa. Eikä se aika sitte riittäny. Mutta onpahan nyt keikoille jotaki semmostaki soitettavvaa, jota ei levyllä oo. Seuraavalle lätylle sitte.

Kympin aikaan olin takas Tallinnassa. Matkasin hittaalla ja silti kalliilla Baltic Princessillä, joka oli täynnä humalaisia ja ihmeellisesti pukkeutuneita. En tiiä olisko ollu joku kasikytluvun disko-teemana jollaki porukalla. Siltä ainaski näytti. Laitoin facebookkiin ilimotuksen, jotta saapi tulla mua satamaan vastaan. Mut Helen laittoki mulle viestin, että jos vaan seleviä iliman, niin ne ei tuu, ku meillä on pilheet!! Siis mun asuntolassa. Jeps, sehän oli riemullista luettavaa väsyneille silimille. Otin siinä sitte laivassa pikkutorkut penkillä, oli vieressä hassu mummeli, joka lupas vahtia mun kamppeita sillä aikaa.

Noh, siis pippalothan oli järestetty Daviden kunniaks, ku Davide raukka joutuu jo tännään (iltapäivällä) lähtemmään takas Itaaliaan. Sen kouluun on tulossa Venäläisiä vieraita ja ne tietty haluaa sen Venäjää pääaineena lukevana sinne siks aikaa. Hyvästejä on siis ihanalle Davidelle heitelty, mä annoin sille hassun kortin ja sitte Änkyrätissien levyn. Siitä se tykkäs nimittäin. Selevis sekkii asia vasta nytte, että Davide tulleepi takas vasta tammi-helemikuussa ja siis on vaihtarina vaan kevvään. Sen takia se oli nyt kielikurssilla jo, ku tammikuussa niitten koulussa on niin paljo kokkeita, että se kunnollisena ja tunnollisena poikana ei halunnu olla niistä pois. Mut eihän se mittään, me sovittiin, että nähhään kevväällä sitte taas.

Helen oli päättäny, että ei kestä kaksoishuone-elämää ja oli hommannu itelleen kämpän. On siellä sielläki tietty kämppis, mut sentään oma huone. Se muuttaa sinne 14.9 ja haluaa mut kuulemma heti sitte kyllään. Täytyy piipahtaa. Sillä oli ollu tosi tylsä viikko iliman mua. Olipas aikamoinen koteliaisuus. Ainiin, ja Helen myös ilimotti, että harkihtee tosissaan, josko jäis vielä kevvääkski Virroon. Ku sillä oli alunperin suunnitelmissa vaan tää syksy.

Nop, kävin välissä poikien kans siivoomassa juhlapaikan, eli saunakammarin. Poijat meni vielä saunaanki, mut mä en sit menny, vaik ne olis halunnu mut sinne kovasti... Mä vaan sanoin, että sattepa olla rauhassa alasti siellä eikä tartte kinostella. Lisäks oon nyt jo niin poikki, että harvoin sitä elämässä näin on väsy. Valavoin Suomessaki viimesen yön, ku oli hikisessä studiossa viis ihmistä, huono happi, kuuma, ja ärsyttävistäki ärsyttävin kärpänen!!!!

Huomenna lähetään sit Pärnuun. Takas tullaan su illalla, enkä ota konetta mukkaan, joten heipparallaa sinne asti!