Oon kuhtunu paljo kavereita synttäreille. Lauantaina kahen suomalaisen tanssijatyttären luo, jotka assuu saan metrin päässä musta. Ne jotka ei oo viikonloppuna täällä oon kuhtunu huomenna käymään mun kotona. Kaikkia en oo vielä ees ehtiny pyytää. Mua pelottaa, että ei mahuta huomenna, ku niin moni on kummiski viikonloppuna menossa.

Mulla on myös huomenna koulua puol kaheksaan, ihanuus. Aattelin sen jälkeen juosta tänne ja leipoo pari pannaria. Siihen päälle on sitä Merlinin äitin tekemää hilloo ja semmosta kaakaokohupiimäkreemiä, eli semmosta hapankerma-jugurtti-kaakao-sekotusta, jota vastaavaa ei Suomesta saa. Kävin tännään taas uuessa roinakaupassa (niitä täällä riittää) ja ostin nuolian, vispilän, pullasutin, sekä vessaan pienen korin pesuaineille, ku tähän mennessä ne on maannu vaan lattialla kaikkien kompasteltavana.

Eilen oli aika hassu päivä. Mun tiistait on viikon kamalimpia päiviä, ku sillon on sitä soinnutusta, jonka oppee kaikki pelkää. Lisäks on munnistunti (jonne en ikinä harkkaa tarpeeks, paitsi nyt olin harkannu) ja impro, joka on kyllä pelekästään mukavaa. Sitä opettaa yks kitaristi Roger, joka on niin ihana! Musta se on vähä niinku Björn. Meitä on siellä kurssilla vaan pelekästään kielisoittajia ja yks viulisti (paitsi täällä jousisoittajatki on kielisoittajia, ku jako mennee niin, että huilut, muut puhaltimet (=saksofonit ja säkkipillit), ja kielisoittimet), joten kaikki soittimet kuuluu hyvin, eikä tartte kanteleenkaa kans pinnistellä.

Se Roger on semmonen tosi rauhallinen ja kiltti. Ehkä se vielä korostuu hektisen, melusan, arvaamattoman ja selkäkarvat pystyyn nostattavan soinnutustunnin jälkeen. Rogerin luokkaan mennessä on hyvä olo ja sieltä pois tullessa on vielä parempi. Siellä soittaminen on mukavaa ja luovaa hommaa. Nyt tehtiin hassuja harjotuksia. Yritettiin soittaa niin, että valittiin tahtilaji, oltiin ringissä ja sitte kaikki soitti vaan yhen äänen, josta seuraavan piti heti jatkaa. Tuli ihan ihmepiisejä. Sitte välillä piti soittaa tihheempiäki rytmejä ja usseempia ääniä kunkin. Tosi noppeesti. Leikittiin reagointikyvyllä. Välillä oli määrätyt sävelet, mitä sai käyttää. Välillä tehtiin sointupohjasia harjotuksia. Ja mää mietin tunnin jäläkeen, että kyllä kaikkien maailman muusikoitten pitäs päästä käymään Rogerin improtunneilla!

Iltapäivällä menin pääkoululle, ku oli asiaa kirjastoon. Sattumalta siellä sattu olemaan oppilaskunnan kirppari just menneillään! (olin vähä vihanen, ku kukkaan ei ollu mulle mittään kertonu, yllätys). Ostin yhen ihanan romanttisen valkeen pitsiyöpaian ja vihreen neulepaian, joka tosin haisee vähä, mut aion tuulettaa. Yhteensä makso ehkä puoltoista eukkoo. Kirjasto oli lahjottanu hullun pitkän rivin kirjoja, josta kaikki sai ilimaseks kantaa kottiisa niin paljo, ku jakso. Jotkut haki niitä kai uuninlämmikkeeksi. Mä kävin "noppeesti" läpi ne kaikki, aikaa meni reilu tunti, mut löysin monta suomenkielistäki, mm. runokokoelmia ja ylioppilasaineita vuojelta -89, ja muutaman vironkielisen lastenkirjan, josta ehkä saatan aikojen saatossa jotaki ymmärtää.

Illalla kävin jazzklubilla, jossa oli soittamassa Hyvä trion tuttava, saksofonisti-Siim. Paljastettakoon, että opettelin sen keikan aikana samalla myös yhen Veere päevakene-laulun sanat laulutunnille. Mut siinä välitauolla ja keikan jälkeen kävin juttelemassa Siimin kans mm. seuraavaa. Aika outo keskustelu. 

Siim: Hei! No mites menee?
Mä: Ihan hyvin, mut aika kiireistä on. Opet antaa ihan kauheesti hommaa.
S: Mut sehän on vaan hyvä!
M: Öö.. Musta tuntuu, että ne opet ei itekkää muista kaikkee mitä ne on mua pyytäny tekemään ja mun pittää vaan oppia suodattammaan, että mikä on tärkeetä ja mikä ei.
S: No jaa...
M: No mitäs sulle kuuluu?
S: No mullaki on aika paljo tekemistä, mut paljo sellasta erilaista hommaa tänä vuonna. Paljo on sovittamista ja sellasta... Päivät opetan ja yöllä sovitan.
(välihöpötystä, ennen ku tullee suuri paljastus)
S: Niin siis sä et oo vissiin kahtonu täällä telkkaria, mut mä johdan sitä bändiä siinä Viron tanssii tähtien kanssa-ohjelmassa, ja siihen mä oonki niitä biisejä sovittanu... Aina tulee ihan pari päivää ennen tietoon ne biisit, ku pitää jo olla valmista.

Mulla on siis varmaan taas yks julkkiskaveri lissää. Tosin musta tuntuu jo, että kaikki Viron muusikot on julkkiksia, ku täällä on niin vähä ihmisiä. Nop, kummiskii aion ens sunnuntaina mennä alakertaan kahtommaan tuota tanssiohjelmaa. Jospa vaikka bändiäki näytettäis paljo. Yhellä kerralla mun naapuri Triin jo kysyki mua mukkaasa sitä kahtommaan, mut juttelin sammaan aikaan äipän ja pikkusiskon kans skypessä, ni en sit menny. Harmi!

Meillä oli tännään aamulla yheksästä yhteentoista pändiharkat. Sen ison orkan kaa. Ei olla vielä kertaakaa onnistuttu kokkoontummaan niin, että kaikki olis paikalla. Mä oon ollu kyllä aina ja muutama muuki. Mutta jos on jotaki keskiviikkona ysiltä niin se on kaikille tuskasen aikasin, ku kaikki kuitenki notkuu siellä jazzklubilla yömyöhään. Mä heräsin aamulla liian myöhään ja myöhästyin ainakkiisa kymmenen minnuutia. Mielessäni sanat: "Vabandust, et ma hilinastasin!". Mut eipä niitä tarvittukkaa, olin kolomas paikalla. Ja nekkii kaks paikalla olevaa viritteli vielä rauhassa pillejjään. Täällä ei voi kyllä koskaan tietää millon myöhästymistä katotaan pahasti, ja millon taas se on melekeinpä sallittua. Tai en oo vielä ainakkaa oppinu tuota erroo. Nop, ei me oltu vieläkkää kaikki koos harkoissa. Yhtä vaille kyllä noin neljänkymmenen minnuutin ajan. Viimesen turbomyöhästelijä Rainerin tulosta siihen, että mun piti juosta laulutunnille.

Lauluope oli tyytyväinen, ku osasin ulukoo kahen piisin sanat. Palakinnoks se iski mulle kätteen uuen läksyn. Neljän aanelosen pitusen. Mä en tajua. Se tasan tietää, että vähintään joka neljäs rivi on mulle vaan tavuja, joita en ymmärrä. Mua melekein nauratti, ku se pyysi opettelemmaan ens kerraks ulukoo. Lauantaina on kanneltunti, josta varmaan saan myöskin läjäpäin hommaa!

Vein äsken pyykit konneeseen. Aion kohta taas nuotintaa kannelläksyjä. Nyt jutellaan Camillan kans. Ens yönä nukutaan ekkaa kertaa yhessä täällä. Sitä ennen käyn vielä pääkoolilla kahtomassa kulttuurikeskiviikon esityksen (joka keskiviikkona on joku esitys klo. kaheksan) ja jutustamassa suomiklubissa synttäreistäni (siellä kahen suomalaisen tanssijan luona, jonne aion tuon Camillanki raahata mukana, jos ei nyt sentään ihan mahottomasti vastaan pistä).

Synttäripäivän aattelin huomenna alottaa lenkillä järven ympäri, jos on hyvä ilima. Ei vielä voi tietää siis. Mutta kerran sen järven jo kiersin ja kyllähän sieltä elävänä takasi tulin, vaikka pitkä lenkki se kyllä mulle on.