Alkanu vielä karkkilakko. Ku nyttenhän ne munat vasta alennuksessa onki!

No kirjotan ihan vaan faktat lyhyesti. Isosisko tuhertaa unta vieressä jo.

Käytiin aamulla kirppiksillä ja ostin maailman rumimman hammeen. Makso viiskytsenttiä. Musta se oli ehottomasti sen arvonen. Sitte ostin myös mun yhelle oppilaalle inspiraation lähteeks sellaen ökkömönkiäisen, savesta jonkun ite tekemän.

Sitte saateltiin yks kaveri asemalta lähemmäks kotiaan ja me mentiin tekemään ruokaa ja syömään. Soitin klaraa ja pahalta kuulosti. Mun pitäs osata yks veisuloinen perjantaina niin hyvin, että sen ossaisin julkisesti muille soittaa ja päntin kanssa vieläpä! Öö, sanon tässä vaiheessa. Mutta katellaan.

Sitte menin kouluun, jossa lauleskelin ja opetin ja sitte vähä reenasin, tosi laiskasti ja sitte menin sähläämään ja sielläki olin tosi huono. Siis saamattomuus jatkuu. Ehkä kostoks viimeviikon luovuuspläjäykselle. Nyt ei tunnu miltään. Ku ei oo mittään miltä tuntua. Ei voi olla ilonen eikä surullinen aikaansaannoksistaan, ku ei oo saanu mittään aikaseks. Tai sitte oon vaan niin hikisen turtunu kaikkeen taas, että en huomaa mittään. Ehkä se lähinnä.

Hitto, mustin just, että mullahan pits olla klaratunti huomenna kympiltä. Ja mulla ei lukenu sitä kalenterissa, ni menin jo sopimaan näöntarkastuksen puol yhekstoista. Vitsin pässiääliö. No, aamulla varhain klaraopelle viestiä, että voisko aikastaa puolella tuntia.

Nyt sitte nukkummaan, että jaksan herätä.