Tännään opittiin sanomaan minä rakastan sinua ja paljon muutaki. Opena oli Kai, joka oli ihan hassu ja ihana täti!!! Mä kävin sanomassa sille tunnin jälkeen, että se on hyvä ope (samalla, ku kävin muistuttamassa, että oon maanantaina poissa) ja se ihan hyppi onnessaan, ku niin sanoin!! Yritin kysellä, että voinko tehä vaikka laivamatkoilla jotaki tehtäviä, mutta se sano, että eihän sitä nyt voi etukätteen tietää mitä maanantaina tapahtuu, ku eihän se voi tietää, mistä opiskelijat tahtoo sen kans jutella. Ihana improvisoijaope siis, jonka tunneilla joka hetki on tehokas. Tylsää ei ehtiny olla ollenkaa eikä haikailla taukoja ennen aikojaan, vaikka on 90 minnuutin tunnit! Mutta oppitunnit tuntu siinä mielessä ihan hirmusen pitkiltä, että ehti oppia kauheesti. Innolla ens viikkoo kohti siis!

Helen lähti ja jätti tyhjän sängyn. En olis tahtonu päästää sitä, eikä se olis itekkää tahtonu lähtee. Tallinnan taideakatemian asuntola keskustassa kuitenki halus sen myös. Mä jäin yksin ommaan pieneen huoneeseen, joka nyt tuntuu jätti-isolta, ku oon täällä yksin. Sain myös telkkarin toimimmaan ja pistin heti päälle, niin ehkä vahingossa opin jotaki.

Tännään on ollu myös aikamoinen sporttipäivä. Käytiin koulun jälkeen uimassa taas meressä. Aallot oli jälleen kerran pauhaavan mahtavat ja niitä päin oli hauskaa hyppiä! Mukana tällä kertaa mun lisäks oli Helen, Katharina, Doreen ja Davide. Vaan tällä kertaa Davide ei tehny sitä virhettä, että olis tullu "kylmään" vetteen, ja pysytteli tiiviisti auringossa ja lopulta nukahti rannalle. Herätin sen kukkais-siveltimellä ja sanoin, ettei rannalle saa nukahtaa, ku voi pallaa pahasti.

Meillä oli tännään koulussa iänkertomistehtävä ja siinähän se sitte selevis, että Davide on koko porukan kuopus. Se on kakskyt. Olin sen kyllä jo arvannukki ja varmaan myös Davide ite. Se on ihan pikkuvelimäinen kaikkia kohtaan ja luottaa siihen, että kyllä siitä huolehittaan. Tai en oo varma huomaako se ite sitä, mutta kaikkee tommosta pientä tapahtuu, niinku se nukahtaa rannalle ja tullee aina mukkaan, jos me lähetään jonnekki. Ja tullee mielellään syömään, jos tehhään ruokaa. Sen oon Davidesta myös huomannu, että se ei koskaan polta, jos paikalla ei oo muita kärryyttelijöitä. Jos mä oon lähelläkkään, nii se yrittää olla polttamatta. Varmaan se yrittää myös lopettaa. Sikski kai ihan hyvä, että jaksan sen kans leikkiä. Se impros myös eilen niin hassun tarinan omasta päästään, että olin kyllä kuolla nauruun. 

Saksalainen matikan ja liiketalouenopiskelija Doreen ei voinu tulla uimaan, ku sillä ei ollu uikkaria mukana. Mutta mä Katharina ja Helen uitiin! Helen ei pitkään, ku sen piti lähtee pakkaamaan kamojaan, mä ja Katharina taas pitkään. Se vaan ui pitkine jalkoineen niin kovaa, etten meinannu perässä pysyä. Ja uimisen jälkeen se sai mut vielä mukkaasa kuntosalille! Täällä koulussa on hieno ja ISO kuntosali, isoin minkä oon koskaan nähny. Ja ihan oikee nyrkkeilykehä ja kaikki maholliset jutut, joita polliisi- ja palomieskoulussa tarvittaan. Varmaan pittää nyt sitte yrittää hyväks käyttää sitäki... En jaksanu olla niin pitkään, ku Katharina siellä, mut varmaan puoltuntia ainaki olin.

Huomenna lähetään sitte Tartoon ja Viljandiin. En ota konetta mukkaan, turhaan sinne semmosta raahaa. Mutta en saanu ostettua laivalippuja tännään, ku mulla ei ollu oikeen pankin tilillä tarpeeks rahhaa. Tapiolan tilillä kyllä oli, mut sieltä ei voinu maksaa. Siirsin siis toiselta tililtäni toiselle, ja toivottaan, että pystysin jossaki tuolla reissussa pääsemään semmoseen paikkaan, että voin liput ostaa. Kyllä siellä nyt luulis olevan tillaa vaikka ei pystyis lippua etukätteen ostamaankaa.

Mutta kirjotan varmaan vasta tiistaina seuraavan kerran. Siihen asti, moro (jota Esko aina Tamperelaisena jaksaa toistella) ja eelleen on voimassa kutsu Hyvä trion keikalle Helsinkiin, Espan lavalle maanantaina 4.8 klo 16.30 alkaen. Ennen kuutta lopetellaan.