Oon muuttanu. Uus osote on Pöhja ps. 2 A 37, 71013 Viljandi, Estonia. (Paitsi toi Pöhja sanan öö ei oo öö vaan se virolainen ihana kirjain, jota ei tästä perisuomalaisen Mc Bethini näppäimistöstä saati asetuksista löyvy, siis semmonen aalto-viiva oon päällä.)

Tultiin just kämppikseni Marionin kans Pilistveren pappilasta, jossa oltiin Gospelkoorin laululeirillä. Väyneinä, mut sitäki onnellisimpina. Mä olin siellä yhteensä alle vuorokauen, ku mulla oli kans bändiä tänä viikonloppuna. Pistin sitte harkat puoliks, olin lauantain bändissä ja sunnuntain kuoroleirillä, ku molemmat oli la-su-juttuja. Bändissä harkattiin lähinnä samoja vanahoja veisuja, tutkinto on yheksäs Tammikuuta.

Gospelkoorin kans laulettiin viroks Tulkoon joulua, ja sit opin kaks ihanaa Etelä-Afrikkalaista veisua, jotka tännään veisattiin myös Pilistveren seuriksen jumiksessa. Se Pilistvere on sellanen n. tuhannen asukkaan kylä, jossa on hieno vanaha kirkko, mut siellä ei oo lämmitystä, niin ne pittää talvisaikaan kaikki jutut siellä pappilassa, joka samalla toimii seuriksena, päiväkotina ja leirikeskuksena. Ihana paikka ja tosi hyvä sauna! Kävin joessa uimassa kolome kertaa saunan lomassa. Vesi tuntu vaan ihan pikkusen kylymemmältä, ku Suomen kesänen vesi. 

Oon ollu tosi kiireinen viimeviikolla. Kaikki koulukiireet ja lopputyöt räpsähti tehtäväks yhtäaikaa. Kaikista on kerrottu sillon alkutuntien aikana, jollon en vielä ymmärtäny niin paljoo. Ja viimeviikkoina opet on sitte muistutellu, että sitä ja sitä ja tätä pitäs tehä ja mä kuulen asioista nyt ekkaa kertaa. Ehkä myös tuntuu koulussa kiireiseltä, ku käytännössä häärään pärimusmuusikaaitassa melkein joka päivä muumioesitysten kimpussa. Kolme esitystä on takana, ja ihan hyvin menny! Vastaanotto on ollu ainaki tosi hyvä. Tuntuu, että kaikki on tykänny, lapset, nuoret, aikuset, vanhat. Tiistaina taas jatkuu, kuus vetäsyä vielä eessä.

Ens viikko lienee myös siis varsin kiirettä pullollaan, onhan sentään mun viimenen Viljandiviikko tällä lukukauella! Joka ilta lienee jonkin sortin pippalot taviselon lisäks. Tiistaina on koko koulun, keskiviikkona kansanmuusikoitten, perjantaina vappaaehtostyöläisten (vois myös sannoo, että Viljandissa asuvien ulkomaalaisten). Huomenna kokkaillaan aamupala-lounasta Simonen kans, Camilla on jo Suomeen lommautunu. Torstaina mahollisesti juhlittaan näytelmäpoppoon kans. Onneks koulua nyt ei ihan kauheesti oo, kirjallisia hommia vaan, ja soittotunnit.

Mullon myös kanneltutkinto Tammikuun yheksäs. Täytyy ruveta tekemään sitä listaa ossaamistani piiseistä ja sit vaan harkata sen verran, et varmaan ossaan ne.

Nyt lähen kauppaan maitoo hakemaan. On hassua asua maksimarketin vastapäätä. Ja seurata miten ihmiset käyttäytyy ison kaupan parkkiksella. Oottellee hakijaa, yrittää parkkeerata suorempaan, yrittää saaha lapsensa autoon... Uuen elämän nautintoja. Ens viikon asun täälltä yksin, ku Marion häipyy armaasa kans Saksaan jouluks.

Mä laulan vielä lauantaina Gorpelkoorin kans konsertissa, sitte on kanneltunti iltapäivällä ja sit pitäs joutua Tallinnaan, josta laiva Suomeen lähtee ysiltä. Yöks oon saanu tanssijatytär-
Heidiltä kutsun sen luo pikkujpuluihin, jossa yö vierähtännee. Aamulla viikonpäästä sunnuntaina sit junalla kohti Kisistä, jonne laskeutumisaika lähentellee illan suuta. Ja sit kauneimpiin joululauluihin!