Mä en oikeen tiiä mistä kirjottasin, mutta tekkee mieli kirjottaa, niin tulleepahan varmaan taas supersekamelskatekstiä! Sen kunniaks myös tää linkkiviidakko, tsemppiä vaan sekamelskan sekkaan.

Mä oon pitkästä aikaa kotona yksin. Istunu netissä oikein olan takkaa. Lukenu kempparia, ku en oo pitkään aikaan ehtiny. Ja käyny kahtelemassa näitä sivuja, jonne meitä on Hyvä trion kans pyyetty keikalle! Ihana paikka, josta tuskin seleviän ostamatta mittään. Ja siellä on myynnissä myös meiän levyjä! Mahtia. Keikautamma näillä näkymin 25.2 keskiviikkona varmaan joskus illansuussa. Tervetuloa, yritän kirjottaa asiasta joskus myös Ht:n ommaan blogiin.

Sytykkeen levynjulkkakiertue on sitte sen jäläkeen, 1-5.3. Keikkoja on neljä, ekana 1.3 Kiuruveen uuessa kulttuurikeskuksessa, tokana 2.3 Kaustisen pelimannitalossa, kolmantena 3.3 Kokkolassa konservatorion pienessä salissa (tän salin kuva oli niin mitätön, etten viiti ees linkittää..) ja vimppana 5.3 Helsingissä Cafe Engelissä. Tervetuloa oikein lämpimästi! Pääsymaksut ei varmaan tule päätä huimaamaan, kaikkiin konsertteihin ei pääsymaksua peritä lainkaan, paitsi tietty sen levyn verran kannattaa sitä vastinetta ottaa mukkaan, kun on kerran levynjulkkareista kyse.

Eilen olin ekkaa kertaa tauin jälkeen liikkeellä, täytyhän munki alkaa oksentammaa sitte torstai-iltana, ku se on tässä hippihuushollissa ollu niin muoissa. Franzi, Marionin tyttöystävä ja jo munki hyvä ystävä oli kippeenä siinä mun ja Marionin välissä, onneks kaikilla se tauti kesti vaan jonku pari päivää ja mä oli varmaan kaikkein noppein. Perjantain orff-kokkeesta mun piti jättäytyä pois, harmituksien harmitus, mutta eilen olin jo August Pulst-juhlakonsertissa soittamassa aitassa oman soolonumeroni "Vanapagana torupillilugu" ja yllärinumerona vielä koulukavereitten kans yhtä häämarssia (jos nyt yhtään helkähystä saatto Marionin tekemästä kuuskielisestä kuulla muutaman säkki- sun muun pillin alta..) Me istuttiin lavalla koko ajan, tunnelma oli mahottoman kotosa ja yks setä oli tehny ite ruisleipää, voita, kotikaljaa ja joitaki perinneviinereitä. Meiän soittojen välissä hauska täti jutteli siitä August Pulstista, kansanperinteen kerrääjästä ja erityisesti perinteen arvoon nostattajasta. Sillä välin mä aina neuloin, ku se jutteli, vaikka olinki siellä lavalla. Musta se oli ihan tunnelmaan sopivaa ja niin oli kaikista koulukavereistaki. Lopuks tuli myös yks Udmurtialainen nainen kansallispuvussaan laulammaan pari laulua. Aika huiseja, jännää kieltä. Ne oli rakkauslauluja ja se laulo niin korkeelta, että päätä huimas. 

Kohta oon lähössä Viljandin Pauluse Kirkkoon, siellä alkaa klo 18 ekumeeninen Jumis ja me laulettaan kopselikoorin kans. Paitsi, että nyt kyllä saa tuon sanan "laulaminen" lausua huutamisena, on nimittäin semmoset viisut luvassa, että paikoittain ne on täyttä huutoo. Pakko on laulaa rintaäänellä niin korkeelle, että se ainaski mun kohalla onnistuu vaan huutamalla. Siinä sitte aina huutaessaan toivoo, että muutki huutais, eikä tunkis oma ääni läpi, varsinkaa ku se ei ehkä oo huutaessa mikkään maailman kaunein. Nop, ainaski voin luottaa, että solisti Teet huutaa kans. Se ossaa huutaa niin kovasti, että kuuluu meiän muitten huutojen yli. Piti olla taas mustaa päälle, mutta nyt huomasin sen olevan kertakaikkiaan mahotonata.. Viimeks lainasin paian kämppikseltä Camillalta, mutta nyt Marionin ollessa vähintäänki yhtä hippi, ku mä, ei silläkää taia olla yhen yhtä mustaa vaatetta. Oon siis tumman vihree, siihen on tyytyminen. On mulla musta hame.

Marion ja Franzi on ollu Tallinnassa viikonloppuna yksillä synttäreillä. Ne mietti kauan voiko ne sinne lähtee, ku ovat olleet viirustauissa, mut sitte Marion soitti lääkärille ja kysy tämän tautiyksilön tartunta-ajasta ja se lääkäri vakkuutteli, että ei pitäs ennää sen jälkeen tarttua ku pahin oksentelu ja ripulointi on menny ohi! Siispä mäki uskaltauvuin eilen jo sinne konserttiin.

Jääkaappi ei vieläkkää toimi, Marion yritti tekohengittää sitä vielä kerran, mut ei syttyny. Ruuat on kuitenki pysyny suht hyvänä ikkunalaualla, on ollu nimittäin täysin jääkaappikylmät kelit, ehkä vähä alakanttiin. Mutta se nyt ei niin haittaa jos jäätyy, sulatellaan sitte mitä tarttee. Ollaan kaikki syöty viimenen viikko lähinnä vellejä, puuroja, marjoja (erityisesti vitamiinipommi-tyrnejä), omppuja ja mandariineja, hunajaa ja teetä. Nyt on pikkuhiljaa jo jugurttia ja juustooki ostettu. Kyllä tämä tästä, mutta ei siitä varmaan haittaakaa oo jos tauin jälkeen ollaan varovaisesti liikenteessä syömisten suhteen.

Huomenna on kamarikuororeenit, joissa täytyy sannoo mitä teen ens viikonlopun suhteen. Vaihtoehtoina siis keittiökaappien maalaus/gopselikoorireenit/gopselikoorin kaa laulaminen jumiksessa tai kamarikuoron leiri Kolga-Jaanissa/nukkuminen lähes tuntemattomien immeisten kans lattialla paikassa josta en tiiä mittään/opintopisteet, joita tartten enemmän, ku koskaan/jonkinnäkönen konsertti siellä Kolga-Jaanissa, jonne mua epäviralliesti kysyttiin myös soittammaan. Mä en tajua, miks oon tästäki asiasta tehny taas niin vaikeeta, onhan käytännössäki selevää, että mun olis vaan niin pakko mennä tonne leirille. Sitäpaitsi ei nekkää kamarikuoron immeiset mittään hirviöitä oo. Ehkä tässä nyt vaan kussee se, että sinnekkää ens viikon jumikseen ei montaa ihmistä pääse, ja mä jo menin luppaamaan olevani myös siellä.. Äh, tunnen ihteni pahaks ihmiseks tai ainaski hemmetin huonoks organisoiaks.

Ens viikko sisältää taas ylläripylläri itsenäistä työtä, jee! Ainaski mä sitä opin tekemään täällä, jos en muuta. Torstaina on nyt peräti kaks koetta, "runolaulamisen analyysi" ja "kansanperinteen opettamisen keinot", vai mitenköhän nuo nyt suomentais.. Varsinki jälkimmäiseen riittää puuhaa, ennenkö uskaltaa ovesta sissään astua.

Sen jälkeen mun elämässä koittaaki hetkellinen vappaus, tai ainaski luulen niin. Kahen viikon loma, jonka aion pyöriä täällä vaan ja olla ja tehhä tekemättömiä ja löysäillä! Tosin, varmaankin se orff-kurssin korvauskoe änkeytyy johonki välliin. Onneks mä en ollu ainoo, joka sen joutu skippaamaan, nimittäin hyvä ystäväni Merlin, ylleisesti ottaen tunnollinen koululainen, oli nukkunu niin törkeesti pommiin, et oli sitte jääny pois koko kokkeesta..

Nop, nyt äänihuulet levälleen ja karjummaan!