On ollu vähä tämmönen olo:

Nappasin ton sillon Tallinnassa yhestä vanhankaupungin ovesta, ku se meiän bändi kuoli. Olin jo pääsemässä siiven siiven siivellä semmoseen kahvilaan, jonne pääsee vaan ovikortilla tietyt ihmiset, mut sitte Astran miehen kortti ei toiminukkaa eikä me päästykkä sissään... Piti siis mennä ihan tavispaikkaan, Von Krahliin. Seki on hieno.

Tää viikkoo jotenki vaan luisuu käsistä. Mä oon skipannu koulua enemmän, ku koskaan. Oikeestaaan kärsin huonosta omatunnosta sen takia, etten käy tunneilla joissa mun ei oikeesti pitis käyä. Oon tehny kaik samat hommat Kokkolassa, ja sit olis vaan tuskasta tunkee niitä jonnekki mun opintosuorituksiin myöhemmin (nytki on jo semmoset tuskien sessiot ens syksynä näissä merkeissä, että innolla ootan).

Siis lyhyesti sanottuna tästä viikosta on jääny kätteen: koulun ja koin välistä ramppaamista ihan tuskasen paljo, käsityön tekemistä kiireessä, korttien kirjottamista, ihan hyvä improtunti, tanssitupa Tartossa, valvomista, kirjottamista, vähä liian vähä unta, ihan järkyttävävä makkeen nälkä (jota on kyllä puolin jos toisinki tyydytetty). Kuitenki nyt on jo torstai ja musta tuntuu, etten oo vielä ees alottanu tätä viikkoo. Tai ehkä elämää ylipäätään.

Lyhyesti vielä tulevaisuuesta niin pitkälle, ku nyt mitäki tiiän: Tännään on vielä eessä yhet harkat (flygalla ja tikkukantelolla!!), kansanmuusikkojen jonkinlainen keskustelutillaisuus, ja meillä kotona hiiukannel/jouhikkojamit. Meen päiväunille kohta, että seleviän illasta.

Perjantaina on yhen Kanadalais-inuiittilaulajattaren konsertti mitä oon oottanu sylki suussa nyt parisen viikkoo. Marion on jo ostanu mullekki ystävä-lipun (se saa aina kansanmusa-aitan työntekijänä mullekki liput halavemmalla!). Lauantaina kielikurssikavereista saksalainen urheiluhullu Katharina tullee kyllään ja ottaa mukkaan sen kahet Virroon kuskaamansa sukset ja monot. Mikäs siinä, kyllä mä sen kans lupasin hiihtelemmään lähtee, ku se siis mulle kuskaa sieltä kaik tarpeet! Kospelkooriin pääsee toivottavasti iltapäivällä. Sunnuntain aion lusmuta ja ehkä pakata, jos siltä tuntuu. Maanantaina matkaan Suomeen.

Sen jälkeen tosiaan, tulkaa niitä konsertteja kuulemaan!! Näkemiseni.