Tässä sitä taas mennään, kolomatta kertaa itämeren yli tälle vuotta. Viime vuonna menin yli yhteensä 14 kertaa. Nyt mun ei luultavasti tartte seuraavan kerran tulla, ku joskus Toukokuun lopussa tahi Kesäkuun alussa. Joka tappauksessa sitte, ku maa jo vihertää ja linnut laulaa.

Nyt oli ihan kiva käyä Suomessa. Mulla oli yhteensä viis keikkaa, yks Hyvä trion ja neljä Sytkärin kans. Kaik meni aika hyvin, Hyvä trion keikalla vähä sotkin sanoja ja Sytykkeellä oli vireongelmia välillä lähes trooppisissa keikkaolosuhteissa. Levy on painossa, ootellaan lastamme syntyväks ens viikon lopussa. Roudaaminen, joka siis vielä jatkuu siihen pisteeseen, ku kaaun hikisenä muusikamajan sohvalle Viljandissa ei oo ollu niin herkkua, mut onneks oon taas saanu paljo apua. Vaikka tänne laivaan marssiessa kyllä oli meininki niiiiin suomalaista; kaikki kahto mua ja tavaravuortani oikein tarkkaan, jopa tuijotti, muttei vahingossakkaa kysyny voiko auttaa. Aina Helsingistä Tallinnaan mennessä ihmisillä ei oo paljo mittään mukana. Paitsi mulla.

Tää Suomen reissu oli muutenki mukava. Ihanaa oli nähä rakkaita ystäviä. Ihanaa oli käyä kotona ja nähä perhettä. Ja Kokkelissa vanahassa huoneessani. Kisiksellä kävin hiihtämässä kahen ja puolen päivän sisällä kolome kertaa ja saunassa kaks kertaa. Kävin myös abikirkossa ja tapasin uuen kanttorin, joka oli tosi mukava! Mulle itelle tarjottiin kanteleopen töitä ens vuojeks Ylä-Savon musaopistossa ja lähiseudun kansalaisopistoissa. Siinä olis niin paljo hommaa, etten ehtis käyä koulua paljookaa ja pitäs kesällä mennä autokouluun. Myös toisen työpaikan saisin Kiuruveeltä varmaan halutessani, nimittäin yläkoulun ja lukion musaopen homman. Sitä hoitaa tällä hetkellä yks tyttö, joka ei oo ikinä soittanu mittään, eikä opiskellu musiikkia yhtään. Että hyvin on asiat kotopuolessa. Onneks on se uus hyvä kanttori sentään. Ja kulttuuritalo. Muut Sytkäriläiset oli ehottomasti sitä mieltä, että mä tuun silti ens vuonna tekemään koulun loppuun Kokkeliin. Kai se olis viisainta. Emmää tiiä. Tai sit vaan lähen Afrikkaan.

Nyt on kuteski kiva mennä vaan takasi Virroon. Mullon kahelta Viljandissa laulutunti ja siks tällä aamun ekalla laivalla. Piti herätä viieltä. Mut toivottavasti saan vaikka linkussa nukuttua. Muuten voi olla aika rankkaa. Laulutunnin jälkeen täytynee pyörähtää kirjastossa ja kalastaa jostaki kotiavvain, ja kuskailla tavaroita ja tavata yks suomalainen kanteletutkija, joka tullee käymään. Toivottavasti pysyn herreillä.

Loppuun vielä yks hauska juttu ja vahvistus siitä kuinka koko maailma on syntyny Kiuruveellä. Äsken makkoilessani tässä laivan lattialla kuulin kovasti ulkopaikkakuntalaisen kielellä sanan "Kiuruvedeltä". Nostin päätäni tietty oitis ja kuuntelin kiinnostunneena nuorten poikien keskustelua. Poijjaat keskusteli aiheesta, "Miks Kiuruvesi on parempi paikkaa asua, ku Helsinki?". Kaikki kolome tais olla aika yksmielisiä Kisiksen voitosta, hyvä niin. Harkihin jo vähä aikaa käynkö lissäämässä keskustelluun tällä Suomenreissullani oppimani uuen seikan eli sen, että Kiuruvesi on energiankulutukseltaan Suomen kaikkein ekologisin kunta, nimittäin peräti 90 % taloista lämpiää hakkeella, bio-energialla. Vähänkö sai taas olla kotikunnastaan ylypee, ku ton kuuli. Nokka nous monta senttiä. Ei tässä mittään, vaikka maiontuotannossa tipahettiinki kakkossijalle.

Mainittakkoon vielä, että keskustelun päätteeks olin jo tunnistanu yhen pojista vanahaks rippilapsekseni vuojelta yy ja äks. Kahta muuta en Kisisläiseks tunnistanu. Ne puhuki sitä vierasta kieltä.